slideshow 1

Yrjö Kaijärvi 1896-1971

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tutustu taiteilijan teoksiin

Runoilija, kirjailija ja kääntäjä Yrjö Kaijärvi vietti lapsuutensa, nuoruutensa sekä elämänsä loppuvuosikymmenet Rautalammilla, Kaijärven tilalla. Kaijärven ympäristö ja Koskeloveden kalatupa, jossa Eino Leinokin aikoinaan vieraili, olivat hänelle tärkeitä paikkoja. Yrjö Kaijärvi kirjoitti monia runoteoksia, joista tunnetuin lienee hänen esikoisteoksensa Multa laulaa (1934). Kaijärvi käänsi myös ulkomaista runoutta, muun muassa Baudelairen Pahan kukkia (1857) ranskasta suomeksi vuonna 1962.  Rautalammin tunnetuimpiin henkilöihin lukeutuva Yrjö Kaijärvi harrasti lisäksi maalaamista. Rautalammin museon kokoelmissa on Yrjö Kaijärven öljymaalaus Iso-Matilan torppa vuodelta 1915.

 

Rautalammin syliin

Yrjö Vilhelm Törnqvist (vuodesta 1936 Kaijärvi) syntyi Juuassa 1896. Hänen vanhempansa olivat nimismies Vilho Elon Törnqvist ja Lilli Sofia o.s. Snellman. Vuonna 1901 Törnqvistit muuttivat Rautalammille Yrjön ollessa vasta neljävuotias ja siitä saakka rautalampilainen maisema piirtyi hänen sydämeensä. Kaijärven tilasta tuli heidän kotinsa ja kotipaikan mukaan perhe muutti sukunimensä Kaijärveksi 1936.

 

Ylioppilaaksi Yrjö Kaijärvi kirjoitti 1915. Tuohon aikaan häntä kiinnosti puutarhurin työ ja hän kävi Lepaan puutarhaopiston vuosina 1915-1919 ja työskenteli jonkin aikaa puutarha-alalla. Tämän jälkeen hän valmistui Kajaanin seminaarista kansakoulunopettajaksi 1924. Kansakoulunopettajana  hän työskenteli Padasjoella ja Uudellakirkolla Kannaksella aina vuoteen 1928. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1933 suoritettuaan opintoja Turun yliopistossa ja kieliopintoja Ranskassa.

 

Runouden kutsu

Kansakoulunopettajaksi valmistumisensa aikoihin Yrjö Kaijärvi liittyi Nuoren Voiman Liittoon ja osallistui sen kirjallisen harrastuspiirin toimintaan. Kaijärvi sai rohkaisua runouden pariin toiselta kansakoulunopettajalta ja runoilijalta Katri Valalta, joka kuului kirjailijaryhmittymä Tulenkantajiin. Kymmenisen vuotta Katri Valan kannustuksen jälkeen, Yrjö Kaijärvi julkaisi 38-vuotiaana runojaan ensimmäisen kerran Nuoret runoilijat –antologiassa 1934, Yrjö Tepon nimellä.  Antologian oli koonnut Mika Waltari. Yrjö Kaijärvi sai tuolloin Mika Waltarilta kirjeen, jossa Waltari kehotti Yrjöä julkaisemaan oman runoteoksen. Yrjö Kaijärven esikoisteos Multa laulaa ilmestyikin jo samana vuonna.

 

Yrjö Kaijärven runoudessa korostuu elävä suhde luontoon. Hän on kuvaillut yhteyttään luontoon ja kotiseutuunsa monissa runoteoksissaan, joita hän julkaisi vähintään parin vuoden välein aina vuoteen 1966 saakka. Tuolloin ilmestyi hänen viimeinen runoteoksensa Anna minun vaeltaa. Yrjö Kaijärvelle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1937 ja Pro Finlandia –mitalin hän sai vuonna 1967.

 

Maailmanmatkaajan juuret

Rautalammin maisemien lisäksi Yrjö Kaijärvi viihtyi myös hyvin Intiassa, Tunisiassa, Italiassa ja Ranskassa. Näistä matkoista Kaijärvi kirjoitti matkakertomuksia, joita hän julkaisi 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Kaijärvi koki myös kuuluvansa ennemmin itään kuin länteen ja hän hallitsi venäjän kielen. Venäläisten kirjailijoiden, kuten Dostojevskin ja Pushkinin tuotanto oli hänelle läheistä. Kaijärvi osasi myös ranskaa ja italiaa ja suomensi esimerkiksi Michelangelon runoutta ja ranskalaisten Paul Verlainen ja Charles Baudelairen runoja, kuten Pahan kukkia (1857) 1960-luvulla. Kaijärveltä taittui myös englanti, ruotsi, saksa ja osin latinakin.

 

Ulkomaanyhteyksistään huolimatta Kaijärvi ennenkaikkea koki juurtensa olevan syvällä Rautalammin luonnossa. Kaijärven kalatupa ja Koskeloveden rannalle Karjalan kartanon isännän Rolf Roschierin 1908 siirrättämä honkapirtti olivat Kaijärvelle tärkeitä mietiskely- ja runonkirjoituspaikkoja. Elämänsä loppuvuosikymmeniksi hän muutti pysyvästi Rautalammin Kaijärvelle lapsuuden suloisiin maisemiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 
Yrjö Kaijärvi oli Rautalammin tunnetuimpia henkilöitä. Kirjailija ja runoilija toimi myös Peuran museosäätiön hallituksessa. Kuva vuodelta 1961. Kuva: Rautalammin museon kuva-arkisto.
 
 
Yrjö Kaijärvi, Iso-Matilan torppa, 1915, öljy kankaalle, 34,5 x 48,5 cm. Rautalammin museo.
 
 
Tiesitkö? Musiikki oli Yrjö Kaijärvelle tärkeää ja hänen runoudessaankin musiikki on läsnä. Kaijärvi on kertonut runon tulevan ensin mieleen tiettynä musiikin rytminä tai melodiana, johon sanat asettuvat.
 
 
Sireeninterttuja, ruusunkukkia,
pihoilla tyttöjä valkosukkia,
lemmenlauluja, suvivirttä,
lehvät varhoaa harmaata hirttä.
Juhannus, juhannus, häipyvä hetki!
 
Aavistuksia, arkaa hymyä.
Illan metsässä kahden lymyä.
Talvikin tuoksua kuusien alla.
Liekkejä järvellä pilkottavalla.
Juhannus, juhannus, häipyvä hetki!
 
Hetkinen hämyä. Hanurin soittoa.
Liian varhaista aamunkoittoa.
Jäähtynyt tuhka. Ruusussa lehti.
Oudosti sydäntä riipaista ehti.
Juhannus, juhannus, häipyvä hetki!
 
- Yrjö Kaijärvi -
Yrjö Kaijärven kauneimmat runot (Otava 1956)
 
Tiesitkö? Roschierin kalamaja oli aiemminkin houkutellut kuuluja runoniekkoja. Siellä olivat oleskelleet niin Roschierin sisaren Elsan kanssa naimisissa ollut Aarni Kouta kuin Eino Leino. Roschierin kalamajalla Leino oli kirjoittanut Kalamajalla/ Iltatunnelma -runon 37. syntymäpäivänään vuonna 1915.
 
 
 
Eino Leino Rautalammilla Karjalan kartanon kuistilla vuonna 1915. Vasemmalta Arvi Cantain, Poju Möller, Eino Leino, Rolf Rochier, Henrik Roschier ja tuntematon herra. Kuva: Rautalammin museon kuva-arkisto.
 
Tiesitkö? Yrjö Kaijärvi kannatti rauhan aatetta ja tasavertaisuutta ihmisten välillä: ”Tärkeimmäksi omalla kohdallani tunnen suhteeni ihmiseen, lähimmäiseeni, rodusta, väristä, uskonnosta piittaamatta – vain ihmiseen”. Myös luonto ja sen kunnioittaminen oli Kaijärvelle tärkeää. Eräillä kotiseutupäivillä pääkaupungista tullut herra suositteli Rautalammin puuston harventamista, jotta vesistöt tulisivat paremmin esiin. Kaijärvi oli kuitenkin huomauttanut puidenkin olevan eläviä olentoja ja esittänyt asiansa niin hyvin, ettei kenenkään tehnyt enää mieli pyytää puheenvuoroja.
 
Lähteet:
 
Lappalainen, Hannu-Pekka. 1985. Yrjö Kaijärven runon taustaa ja maisemaa. Rautalammin kirja. toim. Kukkonen, Jukka. Karisto Oy, Hämeenlinna.
 
Laitinen, Kai. Juhlaesitelmä Yrjö Kaijärven 100-vuotismuistojuhlassa Rautalammilla 15.6.1996
 
Yrjö Kaijärven syntymästä 90 vuotta, Sisä-Savon lehti 15.4.1986.
 
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulenkantajat (viitattu 22.2.2014)
 
Vallgren, Viivi. 1949. Sydämeni kirja. Elämän muistelmia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. s. 99

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor