slideshow 1

Severin Falkman 1831-1889

Tutustu taiteilijan teoksiin

Ruotsalaissyntyinen, mutta Suomessa asunut ja toiminut Severin Falkman oli tunnettu historia- ja laatukuvamaalari. Suomenmielisten ystäviensä kautta hän tutustui Kalevalaan ja innostui siitä. Hän teki innostuksensa myötä matkan Karjalaan ja koosti Itä-Suomea esittelevän kansatieteellisen teoksen ”I östra Finland”(1885), jossa kuvasi esimerkiksi itäsuomalaisten pukeutumista ja asuja. Rautalammin museossa on Severin Falkmanin maalaama Neiti Sellbergin muotokuva.

 

Tukholmasta Helsinkiin

Severin Falkman syntyi Ruotsissa 1831 ja hänen vanhempansa olivat hovitislaaja Hans Johan Falkman ja Sofia o.s. Holmberg. Jo 1840-luvun alussa perhe muutti Tukholmasta Helsinkiin. Falkmanin suvussa oli taiteellista lahjakkuutta ja jo nuorena Severin pääsi harrastamaan taidetta. Tukholmassa asuessaan hän kävi yksityisillä piirustustunneilla ja Suomeen muuton jälkeen hän pääsi vasta perustettuun Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun 1848 ollen sen ensimmäisiä oppilaita.

 

Falkmanin oli alunperin tarkoitus jatkaa isänsä perustamaa viinanpolttimoa. Ylioppilaaksi päästyään hänen täytyi toimia toimistotyöntekijänä isän yrityksen jatkamista varten. Isän kuoltua 1855 tämä suunnitelma kuitenkin muuttui. Falkman vapautui isän työn jatkamisesta ja päätti toteuttaa haaveensa ja tulla taiteilijaksi.

 

Eurooppaan taideopintoihin

Severin Falkman alkoi opiskella kuvanveistoa Carl Eneas Sjöstrandin johdolla. Tämän mukana Falkman teki 1857 matkan Savoon ja Etelä-Karjalaan. Saman vuoden syksyllä Falkmanin tie vei taiteen kehtoon Pariisiin, jossa hän viipyi miltei seitsemän seuraavaa vuotta. Pariisissa Falkman opiskeli Thomas Couturen johdolla tämän ateljeessa 1957–1861. Hän kävi myös Louvren taidemuseossa jäljentämässä vanhoja mestariteoksia. Pariisissa opiskelun välillä Falkman oli Suomessa puolentoista vuoden ajan 1861-1862. Tämän jälkeen hän palasi jälleen Pariisiin, jossa oli vuoteen 1964 saakka. Sitten Falkman matkusti Italiaan ja työskenteli Roomassa aina vuoteen 1870 asti. Tämän jälkeen hän jatkoi taiteen tekoa Suomessa.

 

Taiteilijana

Falkman oli kiinnostunut pukuhistoriasta ja teatterista, ja nämä tulivat esiin hänen maalauksissaan. Hänen tuotantonsa koostuu historia- ja laatukuvamaalauksista. Hänen loppukauden töihinsä kuuluu myös julkista taidetta. Falkmanin tekemät alttarimaalaukset löytyvät Huittisten ja Sotkamon kirkoista. Myös Helsingin yliopiston kirjaston saleissa on Falkmanin maalamia eri tieteiden vertauskuvia esittäviä seinämaalauksia. Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin kattomaalaukset ovat myös Falkmanin tekemiä.

 

Suomeen paluunsa jälkeen Severin Falkman ystävystyi suomalaisuutta kannattavien fennomaanien kanssa. Hän tutustui Kalevalaan ja alkoi maalata sen innoittamia aiheita. Karjalaan tekemiensä matkojen myötä syntyi laaja piirroskokoelma, josta osan Falkman julkaisi 1885 kirjassaan I östra Finland. Falkmanin tunnetuin teos on kolme vuotta hänen kuolemaansa ennen 1886 valmistunut historiamaalaus Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholman kuninkaanvaaliin 1448. Maalaus kuuluu Ateneumin kokoelmiin.

Severin Falkman, Neiti Sellbergin muotokuva, öljy kovalevylle, 48 x 38,5 cm. Rautalammin museo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Suomen ja maailman taide 2. Suomen taide, Suomalaisuus. 1983. WSOY, Porvoo. s. 109.

Ars : Suomen taide 3. 1989: A. Reitala, Maalaustaide 1860 – 1880. Otava, Keuruu. s. 143-145.

http://www.ateneum.fi/fi/severin-falkman-kaarle-knuutinpoika-bonde-l%C3%A4hd%C3%B6ss%C3%A4-viipurin-linnasta-tukholmaan-kuninkaanvaaliin (viitattu 22.2 2014)

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=89&year=1900 (viitattu 22.2.2014)

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor