slideshow 1

Matti Karppanen 1873-1953

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

 
Matti Karppanen jatkoi von Wrightin veljesten lintumaalausperinnettä Kuopion Haminalahdessa. Hän sai taideopetusta Haminalahden kartanoon loppuiäkseen jääneeltä Ferdinand von Wrightiltä. Karppanen oli kiinnostunut linnuista ja sen lisäksi, että maalasi niitä hän toimi myös lintujen täyttäjänä. Tuottelias ja persoonallinen taiteilija rakensi Haminalahden edustalle pienen ristinmuotoisen saaren, Karppasensaaren, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi. Rautalammin museon taidekokoelmaan kuuluu Karppasen Riekkoja 1922 ja Kotka 1941. 
 
 
Kuhmosta Haminalahteen
 
Matti Karppanen syntyi Kuhmoniemessä 1873 puuseppä ja muurari Erkki Karppasen ja Anna o.s. Heikkisen perheeseen. Karppanen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1892-1893 ja siirtyi Kuopion lähelle Haminalahteen, josta kuuluisat von Wrightin lintumaalariveljekset olivat lähtöisin. Haminalahdessa Matti Karppanen sai taideopetusta Ferdinand von Wrightiltä toimien myös tämän avustajana. Karppanen otti osaa Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1897, 1899 ja 1902. Karppanen asui aluksi Haminalahden hovissa kunnes vuonna 1904 hankki itselleen hirsimökin Haminalahdesta. Tuossa mökissä – Karppaalassa - hän eli koko loppuelämänsä.
 
 
Rakkaus lintuihin
 
Linnut olivat Karppasen suuri rakkaus. Ne olivat hänen taiteensa ensisijainen aihe. Karppanen teki paljon luonnoksia ja linnut hän maalasi aina luonnollisessa koossa lintutieteilijän tarkkuudella. Hän havainnoi lintuja ja kirjasi havainnoistaan merkintöjä päiväkirjaansa vuodesta 1903. Karppanen oli myös ensimmäinen lintujen rengastaja Pohjois-Savossa. Erityisesti petolinnut kiinnostivat Karppasta ja hän suunnitteli julkaisevansa niistä teoksen. Kirja ei kuitenkaan koskaan valmistunut, mutta sitä varten maalatut lukuisat luonnokset säilyivät ja kuuluvat nykyään Kuopion taidemuseon kokoelmaan. Petolintukirjan taustalla oli Karppasen halu suojella rauhoitettuja lintuja tekemällä petolinnut tunnetuiksi. Metsästäjät nimittäin saattoivat ampua esimerkiksi harmittomia mehiläishaukkoja luullessaan niitä kanahaukoiksi. Karppanen toimi myös Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksessä.
 
Karppasen taitoihin kuului lintujen täyttäminen. Hänellä oli hyvät suhteet Kuopion museoon ja hän oli museolle apuna näyttelyiden teossa ja lajimäärityksessä. Karppasen kerrotaan tunnistaneen lintulajin sekä tämän iän ja sukupuolen pelkän höyhenen perusteella. Kuopion museon kokoelmiin kuuluukin noin 200 Matti Karppasen täyttämää lintua. Karppanen myös maalasi taustamaisemia museon kolmiulotteisiin lintuasetelmiin.  
 
 
 
 
 
 
Matti Karppanen ja hiiripöllö 1933/1934. Kuvaaja: Tuttu Jänis. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
 
 
 
 
Tiesitkö? Karppasella oli lintuja myös lemmikkeinään. Huuhkaja Bubo asui Karppasen luona lähes kaksikymmentä vuotta vuoden 1910 tienoilta alkaen. Bubo oli kiintynyt isäntäväkeensä, eikä karannut vaikka oli vapaana. Erityisesti Bubo piti Maria Karppasesta, Karppaalan emännästä. Bubo usein saattoi Mariaa kauppamatkoilla ja huhuili tämän palatessa kotiin
 
 
 
Tiesitkö? Maalaustensa lisäksi Karppasen perintöä jälkipolville on hänen itse rakentamansa keinotekoinen saari Haminalahden edustalla. Ristinmuotoinen Karppasensaari rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1980.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lähteet:
 
toim. Ruokolainen, Kalle ja Kauppinen, Jukka. 1999. Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 5. ER-paino Ky, Lievestuore. s. 20-27 
 
http://vwrightpolku.kuopio.fi/ (viitattu 23.2.2014)
 
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=179 (viitattu 23.2.2014)
 
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=207&year=1900 (viitattu 23.2.2014)
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Karppanen (viitattu 23.2.2014)

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor