slideshow 1

Magnus 1805-1868 ja Wilhelm 1810-1887 von Wright

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tutustu Magnus von Wrightin teoksiin
Tutustu Wilhelm von Wrightin teoksiin

Loistavat lintumaalariveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright kasvoivat Kuopion Haminalahden kartanossa. Kartanossa, jonka von Wrightien suvulta osti rautalampilainen kauppaneuvos Heikki Peura, Rautalammin museon perustajan Aina Peuran mies, vuonna 1910. Haminalahden kartano oli Heikki ja Aina Peuran tyttären Liisa Falkenbergin koti ja tämän yhteyden myötä Rautalammin museon kokoelmassa kuuluukin olla kuuluisien lintumaalareiden teoksia. Rautalammin museon taidekokoelmaan kuuluvat Magnuksen maalaamat Allihaahka (1827) ja Närhi (1842) sekä Wilhelmin maalaus Pulmunen (1827). Von Wrightin taiteilijaveljekset olivat niin lintutieteilijöitä kuin taiteilijoita ja heidän maalaustapansa on yksityiskohtiin perustuvaa biedermeiertyyliä.

 

Haminalahden koti

Von Wrightin veljesten isä, eläköitynyt upseeri ja aatelismies oli innokas luontoharrastaja ja metsästäjä. Metsästysretkillä pojat oppivat tarkkailemaan luontoa. Tarkkaavaisen havainnoinnin myötä linnut tulivat myös heidän maalaustensa kohteeksi. Taiteen opiskelu alkoi von Wrightin veljeksillä omatoimisesti. Taidekouluihin oli Kuopiosta pitkä matka ja itseopiskelu ja toistensa opettaminen oli heille ainoa tie taiteen tekemiseen.

 

Haminalahden kartanossa asui von Wrightin taiteilijasuku, jolta Heikki Peura osti kartanon vuonna 1910. Kartanossa asui Aina ja Heikki Peuran tytär Liisa Falkenberg miehensä Aksel Woldemar Falkenbergin kanssa. Kuva: Rautalammin museon kuva-arkisto.

 

Lintukuvitusta Ruotsissa

Taiteilijaveljeksistä vanhin oli Magnus von Wright, joka oli jo varhain päättänyt tulla eläintieteelliseksi kuvittajaksi. Tähän hän oli saanut kipinän isänsä luontoharrastuksesta ja Svensk Zoologi-teoksesta, joka oli ilmestynyt Ruotsissa 1800-luvun alussa. Magnus alkoikin kerätä itselleen aineistoa lintukuvastoa varten piirtämällä ja maalaamalla ympäristönsä lintuja. Kouluvuosinaan Turussa 1823-1825 hän ryhtyi suunnittelemaan suomalaista lintukuvastoa, mutta se ei koskaan toteutunut.

 

Suomessa eläintieteelliselle kuvittajalle ei ollut työtä ja niinpä Magnus von Wright muutti Tukholmaan 1826. Siellä hän menestyi kuvittajana ja painoi Ruotsissa ensimmäisenä lintutieteellisiä kuvia litografiatekniikalla 1827. Pian tämän jälkeen hän sai tilauksen Ruotsin lintukuvastosta, jota alettiin julkaista vuonna 1828 nimellä Svenska Fåglar.

 

Wilhelm von Wright oli Magnusta viisi vuotta nuorempi ja tuli tämän kutsusta Tukholmaan auttamaan veljeään kuvaston tekemisessä. Pian kuvaston tekeminen jäi kokonaan Wilhelmin vastuulle. Hän jäikin Ruotsiin loppuelämäkseen. Wilhelm toimi Tiedeakatemian piirtäjänä ja lintujen ohella piirsi ja maalasi myös perhosia, kaloja, simpukoita ja linnunmunia. Wilhelm oli taiteilijaveljeksistä ensimmäinen, joka opetteli öljymaalaustekniikan. Tähän häntä ohjasi R.W. Ekman, joka oli tuolloin Tukholman taideakatemian oppilas. Vaikka Wilhelm von Wright olikin lahjakas taidemaalari hän pitäytyi lähinnä kuvittajana.

 

Taidetta Suomessa

Magnus palasi Suomeen 1829 syksyllä ja hän toimi Suomessa muun muassa kartanpiirtäjänä, piirustuksen opettajana, eläintentäyttäjänä ja vaakunamaalarina. Hän asettui Helsinkiin ja kuvasi sen katunäkymiä maalauksissaan, jotka olivat ensimmäisiä kaupunkikuvia Suomessa.

 

Helsingissä Magnus von Wright keskittyi myös lintukuvien maalaamiseen. Hän oli erityisen kiinnostunut lokeista ja vesilinnuista, joita hän hankki malleikseen kalastajilta. Häntä kiinnostivat lintujen höyhenpuvun vaihtelu linnun iän myötä ja hän paneutui hyvin pikkutarkasti yksityiskohtien tutkimiseen. Nämä maalaukset ovat lajissaan hienoimpia Magnus von Wrightin tuotannossa ja ne ajoittuvat 1830-luvun lopulle.

 

Öljyväreillä Magnus von Wright alkoi maalata vasta 1840-luvun lopulla innoittajanaan nuorempi veli Ferdinand von Wright. Ferdinand von Wrightin maalaama Taistelevat metsot (1886) onkin yksi Suomen tunnetuimmista ja kopioduimmista maalauksista. Magnus von Wrightin öljyväritöiden aiheina lintujen ohella olivat maisemat, kartanoista maalatut muotokuvamaisemat ja asetelmat. Magnus von Wright harmitteli sitä, ettei hänellä ollut mahdollisuutta opiskella taidetta kuin vähän aikaa. Ainoa opintomatka suuntautui Düsseldorfiin 1857, jolloin Magnus von Wright oli jo yli 50-vuotias.

Magnus von Wright veljensä Ferdinand von Wrightin maalaamana. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

 

Magnus von Wright, Allihaahka, 1827, guassi paperille, 22 x 25,5 cm. Rautalammin museo.

 

Tiesitkö? Von Wrightin veljesten isä ei kannustanut heitä taiteen pariin, joten värit oli tehtävä itse: ruskea väri tehtiin kahvista, musta tervasta ja muita värejä saatiin kasveista. Vesiväritekniikka oli heille aluksi luontevin ja sen jälkeen öljyvärien käytön opettelu tuotti hankaluuksia.

 

Wilhelm von Wright veljensä Ferdinand von Wrightin maalaamana. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

 

Wilhelm von Wright, Pulmunen, 1827, vesiväri paperille, 14 x 18,5 cm. Rautalammin museo.

 

Sisäkuva Haminalahden kartanosta Falkenbergien ajalta. Vasemmalta Alice Boxhauten, Liisa ja Wolmar Falkenberg. Kuva:Rautalammin museon kuva-arkisto.

 

 

Lähteet:

Ateneum opas: Isak Wacklinista Wäinö Aaltoseen. 1988. Suomen taideakatemia, Ateneumin taidemuseo. Otava, Helsinki.

Sarajas-Korte, Salme (toim.). 1989. Ars: Suomen taide 3. Weilin+Göös.

Sederholm, Helena (toim.). 2002. Pinx: maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin. Weilin + Göös, Espoo.

Kirjallisuutta:

Leikola, Anto, Lokki, Juhani & Stjernberg, Torsten. 2003. Von Wright –veljesten linnut. Otava, Helsinki.

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor