|
Lapinlahdella syntyi myös taidemaalari Kalle Halonen, Eemil ja Arttu Halosen pikkuveli ja Halosten taiteilijasuvun kuopus. Hän opiskeli ensin näyttelijäksi, mutta päätyi taidemaalariksi serkkujensa Pekka ja Antti Halosen vaikutuksesta. Maalaustensa aiheet Kalle Halonen löysi serkkujensa tapaan luonnosta ja kulttuurimaisemista. Hän kuvasi maalauksissaan myös työntekoa. Kalle Halosen tyyli oli realistinen ja herkkä. Rautalammin museon taidekokoelmaan kuuluu Kalle Halosen öljyvärimaalaukset Hevoskuorma (1927), Kalliomaisema (1923) ja Koskimaisema (1933).
Kalle Halonen kasvoi sukunsa mailla ja veljensä Eemilin maatilalla taiteellisuutta rohkaisevassa ilmapiirissä. Kuvanveisto oli musisoinnin ja vilkkaan seuraelämän ohella arkipäivää. Kalle viihtyi myös serkkujen, muun muassa Antti Halosen isännöimässä Akkalansaaressa kesärengin töissä.
Kallea kiinnosti näytteleminen. Hän pääsi Kansallisteatterin oppilaskouluun 1917. Vuoden 1918 tapahtumat veivät 18-vuotiaan rintamalle. Sodan jälkeen Kalle Halonen palasi opintojensa pariin. Opiskeluajat olivat kovia, sillä sodan jälkeen Euroopassa vielä taisteltiin ja epävakaat olot loivat puutetta kaikesta. Opinnot kestivät kaksi vuotta ja 1919 Kalle Halonen valmistui ja työskenteli sen jälkeen näyttelijänä useilla Suomen näyttämöillä.
Taidemaalarin kyvyt paljastuivat maalausmatkoilla, joita Kalle teki taiteilijaserkkujensa Pekka ja Antti Halosen kanssa 1920-luvun alussa Siilinjärven Kinahmille. Antilta Kalle sai myös ensimmäisiä oppeja maalaukseen. Heillä oli hyvin lämpimät välit ja kolmisenkymmentä vuotta Kallea vanhempi Antti oli isällinen hahmo nuorukaiselle. Pekan kannustamana Kallekin hakeutui kuvataideoppiin opiskellen 1925-1926 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.
Taiteilijan debyyttinsä Kalle Halonen teki vuonna 1928 yhteisnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Opintomatkan Kalle teki Pariisiin seuraavana vuonna. Kalle Halonen osallistui näyttelyihin harvakseltaan ja kuulun taiteilijasuvun kuopuksen töitä verrattiin usein sukulaistensa taiteeseen. 1930-luvulla Kalle Halonen sai tunnustusta töistään, mutta pula-ajan vuoksi kaupallista menestystä ei kuulunut.
Kalle Halonen joutui elämänsä aikana osallistumaan kolmeen sotaan. Vuoden 1918 sodan jälkeen Kalle palveli lääkintämiehenä talvisodassa. Sodan kauhut jättivät jälkensä herkkään ihmisystävään ja välirauhan aikaan hän joutui alkoholistiparantolaan. Jatkosota oli talvisotaa karmivampi. Kallen käsivarsille kuoli veljenpoika Eino. Kalle kotiutettiin, mutta hän tahtoi tovereidensa rinnalle. Hänestä tulikin tilaustaiteilija rintamalle. Lopulta Kalle oli yksinäinen, velkaantunut ja sodan särkemä. Kolmessa sodassa taistellut Kalle Halonen menehtyi vuonna 1947 sydänkohtaukseen ollessaan vain 48-vuotias. |
Kalle Halonen. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Tiesitkö? Taidekoulun jälkeen Kalle Halonen asettui Lapinlahdelle tehden maalausmatkoja muun muassa Korpilahdelle ja Suonenjoelle Antti-serkun luo 1920-luvulla. Kalle oli löytänyt taiteen teosta oman alansa. Rautalammilla 8.6.1926 kirjoittamassaan kirjeessä hän kertoo näin: ”Olen mässännyt tuomien kimpussa viidestä aamulla yöhön asti. Kangas on aivan taivaallista. Kuten näet, olen kuin laitumelle päässyt varsa iloinen ja onnellinen. Ja työ maistaa kuin nuoret potut.”
Tiesitkö? Kalle Halonen oli luonteeltaan seurallinen ja hän oli loistava tarinankertoja. Hänellä ei ollut vihamiehiä ja hän piti erityisesti lapsista. Omia lapsia hänellä ei ollut, eikä hän koskaan mennyt naimisiin, vaikka ihailijoita komealla miehellä olisi riittänyt. Monesti väriä Lapinlahden elämään toivat Kallen luona vierailleet teatterilegendat, kuten Joel ja Jalmari Rinne, Ansa Ikonen ja Edvin Laine.
Lähteet: Kettunen, Minna. 2001. Halosen taiteilijasuku. Tammi. Halosten museosäätiö 35 -vuotta. 2006. Halosten museosäätiön julkaisuja 2/2006, Lapinlahden taidemuseo. |
