slideshow 1

Jussi Mäntynen 1886-1978

 
Jussi Mäntynen tunnetaan realistisista eläinaiheisista veistoksistaan. Hän pääsi tutustumaan eläinten liikehdintään ja anatomiaan luonto- ja metsästysharrastuksensa myötä. Ennen päätoimiseksi taiteilijaksi ryhtymistään Mäntynen toimi konservaattorina Helsingin yliopiston eläinmuseossa 20 vuoden ajan. Rautalammin museon puistossa on Mäntysen Karhu –suihkulähde.
 
 
Luonnon tutkija
 
Jussi Mäntynen syntyi Mäntyharjulla 1886. Hänen vanhempansa olivat August Mäntynen ja Amanda Vilhelmina o.s. Niklander. Jussin isä August oli taitava pelimanni, joka harrasti myös maalausta. Jussi Mäntysen ollessa kaksivuotias perhe muutti Helsinkiin, jossa August-isä perusti puusepänliikkeen. Perhe asui Helsingissä Hermannin kaupunginosassa, jonka lähellä oli metsää. Näin Jussi pääsi pienestä saakka kulkemaan luonnossa ja luonnontarkkailusta tuli hänelle rakas harrastus. Mäntynen oppi lähestymään arkojakin eläimiä varovasti päästäkseen näkemään ne läheltä.
 
 
Taidekoulu ja seikkailijan mieli
 
Jussi Mäntynen kävi kansakoulun ja opettajiensa kauhuksi koulukirjojen reunat täyttyivät eläinpiirroksista. Koulumatkallaan hän pysähtyi usein ihailemaan Ateneumin ikkunoita ja 14-vuotiaana ilmoitti lähtevänsä taidekouluun. Hänen isänsä oli aikonut laittaa poikansa kellosepän oppiin, mutta neuvokas Jussi oli kerännyt rahaa opintoihinsa metalliromua myymällä ja hänellä oli omaa rahaa taideopintojen aloittamiseen. Mäntynen aloitti opinnot Taideteollisessa keskuskoulussa 1903. Taideopinnot eivät Mäntysen kohdalla sujuneet aivan mutkattomasti. Tauko taideopintoihin tuli pian, sillä hän päätti karata koulusta 16-vuotiaana ja pestautui tanskalaiseen laivaan laivapojaksi. Itämerta seilattuaan Mäntynen karkasi jälleen, sillä Itämeri oli jo nähty. Hän palasi kotiin, mutta liittyi pian norjalaisen laivan miehistöön ja pääsi sen mukana vierailemaan muun muassa monissa Espanjan satamissa ja Venäjän Arkangelissa. 21-vuotiaana hän vietti myös puoli vuotta Yhdysvalloissa. 
 
 
Konservaattorina
 
Matkojensa jälkeen Mäntynen sai työpaikan Helsingin yliopiston eläintieteellisessä museossa ensin preparaattorin apulaisena 1910-1919 ja sen jälkeen konservaattorina, jona hän toimi aina vuoteen 1939 saakka. Oppia konservaattorina toimimiseen Mäntynen haki Ruotsista 1911. Saatuaan tehtäväkseen täyttää Akseli Gallen-Kallelan Afrikasta tuomat villieläinten nahat Mäntynen vieraili Gallen-Kallelan ateljeessa. Gallen-Kallela ohjasi nuoren miehen Alpo Sailon luo, joka ottikin hänet lopulta apulaisekseen ja oppilaakseen. Mäntynen opiskeli konservaattorin työnsä ohella Sailon opissa kuvanveistoa vuosina 1912-1920 ja sai jonkin aikaa opetusta myös Gallen-Kallelalta. Taideteollisessa keskuskoulussa Mäntynen opiskeli töidensä ohella vuosina 1912-1913. Opintomatkoja hän teki Ruotsiin, Italiaan, Saksaan ja Ranskaan. Mäntysen teoksia oli ensimmäisen kerran esillä Helsingissä 1925.
 
 
Kuvanveistäjänä
 
Mäntynen on erityisen tunnettu ilmeikkäistä eläinaiheisista veistoksistaan. Eläinten luonnossa tarkkailun ja konservaattorin työn myötä Mäntynen pääsi tutustumaan eläinten anatomiaan. Mäntysellä oli myös välillä lemmikkeinään esimerkiksi karhunpentu, kettu ja ilves. Eläimistä juuri karhu ja ilves sekä hirvi ovat olleet usein hänen töidensä aiheina. Mäntynen on veistänyt myös kurkia ja joutsenia. Tunnetuin Mäntysen teoksista lienee Helsingin luonnontieteellisen museon edustalla oleva Hirvi –veistos (1924). Teoksen alkuperäinen pronssivalos sijoitettiin Viipurin Torkkelin puistoon. Kopiot veistoksesta löytyvät myös Turusta ja Lahdesta. Veistoksen taustalla on Mäntysen mukaan ollut Kalevalan Hiiden hirvi. 
 
Suomessa Mäntynen ei saavuttanut kovinkaan suurta taloudellista menestystä, mutta pidettyään 1934 näyttelyn Tukholmassa, menestystä tuli. Muun muassa Pariisin maailmannäyttelystä 1937 hän sai Grand Prix -palkinnon. Lontoossa Mäntysen näyttely pidettiin 1939. Se oli suurmenestys ja Mäntynen pystyi luopumaan konservaattorin virastaan ja alkoi vapaaksi taiteilijaksi. Hän asui tämän jälkeen Ruotsissa Tukholman lähettyvillä Lindingössä aina vuoteen 1967, jolloin hän palasi Suomeen ja asettui Turkuun loppuiäkseen. Professorin arvonimi myönnettiin hänelle 1948. Hänen teoksiaan on kotimaisten museoiden ja säätiöiden kokoelmien ohella myös Lontoon Tate Galleryssä. 
Jussi Mäntynen, Karhu, 1936, pronssi, kork. 32 cm. Rautalammin museo.
 
 
 
Tiesitkö? Mäntynen on kertonut, että kuvaa mieluummin teoksissaan eläimiä, kuin ihmisiä, sillä eläimet ovat jollakin tapaa rehellisempiä kuin ihmiset.
 
 
 
Rautalammin museon puistoa. Mäntysen Karhu-veistos (1936) suihkukaivon keskellä. Kuva: Rautalammin museon kuva-arkisto.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lähteet:
Tirranen, Hertta. 1950. Suomen taiteilijoita Juho Rissasesta Jussi Mäntyseen. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. s.479-488
 
Kuvataiteilijat 1986. 1987. Suomen taiteilijaseura ry. Gummerus, Jyväskylä
 
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=308&year=1900 (viitattu 24.2.2014)
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_M%C3%A4ntynen (viitattu 23.2.2014)
 
http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/ taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl/mantynen _jussi.htm (viitattu 23.2.2014)
 
http://www.turku.fi/Public/?contentid=56910&nodeid=13067 (viitattu 23.2.2014)

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor