slideshow 1

Väinö Hämäläinen 1896 – 1940

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tutustu taiteilijan teoksiin

Väinö Hämäläinen oli aikanaan tunnettu ja rakastettu taiteilija, jonka teoksia löytyi monen kodin seiniltä. Hämäläinen tunnetaan parhaiten suomalaisen luonnon kuvaajana. Hän oli taiteilijana ahkera ja omistautui taiteensa tekemisen ohella myös perheelleen. Monipuolisen taiteilijan tuotantoon kuuluu maalausten lisäksi piirroksia ja grafiikkaa. Väinö Hämäläisen juuret juontavat Rautalammille, jonka kauniissa luonnossa hän vietti lukuisat lapsuudenkesänsä ja onpahan Rautalammin kirkon alttaritaulukin, missä Jeesus saarnaa Genesaretin järven rannalla, hänen ja hänen poikansa Laurin tekemä. Opettaja Matti Lohi, jonka mukaan Rautalammin peruskoulu on nimetty, oli Väinö Hämäläisen setä. Rautalammin museon taidekokoelmassa on Väinö Hämäläisen maalaukset Ulpukkalampi Rautalammilla (1931), Veneranta (1927) ja Vääksyn vesimylly (1929).

 

Urkurin poika

Väinö Hämäläinen syntyi Helsingissä 15.7.1876 Helsingin Vanhan kirkon urkurin Lauri Hämäläisen ja Emma o.s. Kekonin esikoisena. Hämäläisten kodissa musiikilla oli suuri sija. Urkuri Lauri Hämäläinen oli muun muassa Oskar Merikannon rakas opettaja ja Väinö Hämäläinen varttui musiikin ympäröimänä. Hän aikoi alun perin musiikkitaiteilijaksi, mutta huono kuulo esti tämän uravalinnan. Vaikka Hämäläisten koti oli Helsingissä, heidän kesäkotinsa sijaitsi Rautalammin Koskipäässä, jossa perhe vietti lukuisia kesiä. Väinö Hämäläisen isä Lauri oli kotoisin Rautalampiin kuuluneelta Konnevedeltä, Pirkkalan talosta. Näin myös Väinö Hämäläisen juuret juontavat Rautalammille. Väinö Hämäläinen oli säännöllinen kesävieras Rautalammilla aina 26-vuotiaaksi asti. Rautalammin kaunis luonto teki Väinö Hämäläiseen lähtemättömän vaikutuksen ja sen kesäistä loistoa hän kuvasi myöhemmin joissakin töissään.

 

Hämäläisten perhe 1887. Vasemmalta Emma, Armi, Siviä, Hilja, Väinö ja Lauri Hämäläinen. Taustalla seisoo Lauri Hämäläisen oppilas Oskar Merikanto. Kuva: Yksityiskokoelma

 

Taiteen tielle

Väinö Hämäläinen pohti aluksi arkkitehtiopintoja, mutta maalarin tie vei hänet mennessään. Lauri Hämäläisen kuoltua Väinön Emma-äiti meni naimisiin taiteilija Albert Gebhardin kanssa. Gebhardin kautta Väinö pääsi tutustumaan maalaustaiteeseen ja Gebhardin ja Albert Edelfeltin suositusten myötä Hämäläinen pääsi vuonna 1898 opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun Ateneumiin. Hämäläisen opiskelutovereita olivat muun muassa Albert Gebhardin oppilaana Rautalammillakin ollut kuopiolainen Juho Rissanen ja lapinlahtelainen Eemil Halonen. Ulkomaan opintomatkoja Hämäläinen teki Ranskaan, Saksaan ja Italiaan. Erityisesti Italian taideaarteet tekivät häneen suuren vaikutuksen.

 

Myllykylä

Kotimaassa Hämäläinen teki maalausretkiä Suomen monimuotoiseen luontoon. Muun muassa vuonna 1901 hän oli Sortavalan Myllykylässä koulutoverinsa Lauri Mäkisen luona. Sieltä hän löysi tulevan vaimonsa Helmi Mäkisen, joka oli Laurin sisar. Helmi ja Väinö vihittiin 1904 Myllykylässä. Myllykylän maisemista Hämäläinen löysi innoitusta töilleen. Samassa paikassa oli aiemmin maalannut myös taiteilija Pekka Halonen, joka puolestaan oli naimisissa Helmin sisaren Maija Mäkisen kanssa.

 

Helmi ja Väinö Hämäläinen 1904. Kuva: Yksityiskokoelma.

 

Taidemaalari

Väinö Hämäläinen oli ennen kaikkea taitava suomalaisen luonnon tulkki. Erityisen taidokkaasti hän kuvasi virtaavaa vettä, joka toistuu monissa hänen maalauksissaan. Tuotteliaan uransa aikana hän ehti kokeilla niin realistista luonnonkuvausta kuin impressionistisempaa tyyliä ja myös symbolistisia tunnelmia hänen töistään on löydettävissä. Hämäläisen maalaustyyli oli kuitenkin pääasiassa realistinen ja kansallisromanttinen. Väinö Hämäläinen teki myös paljon henkilökuvia, joiden aiheina olivat lapset ja ihmiset arkiaskareissaan. Hämäläinen kuvasi mielellään omaa perhettään maalauksissaan. Hämäläisellä oli kolme lasta, Lauri, Outi ja Olli. Monet Hämäläisen perhettä kuvaavat maalaukset on tehty Vesijärven Oinassaaressa joka oli Väinö Hämäläisen perheen rakas kesäpaikka.                           

 

Kuvittaja, piirtäjä ja graafikko

Hämäläinen oli myös tuottelias kuvittaja, piirtäjä ja graafikko ja hänen piirroksiaan julkaistiin monissa aikakauslehdissä, joihin kuuluivat muun muassa Nuori Suomi, Yhteishyvä, Kotiliesi, sekä lasten- ja nuortenlehti Pääskynen. Hämäläinen kuvitti myös lasten kuvakirjoja. Tunnetuin näistä on 1912 julkaistu Ihmeellinen kalaretki, joka oli yhteistyö Arvid Lydeckenin kanssa. Lydecken kirjoitti tekstin ja Hämäläinen kuvitti kirjan ja sävelsi siihen lauluja. Värikkäissä kuvissa seikkailivat taiteilijan omat lapset Lasse ja Outi. Kirja oli hyvin suosittu 1910- ja 1920-luvuilla. Hämäläinen kuvitti myös postikortteja muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

 

Kirkollinen taide

Väinö Hämäläinen on maalannut Töysän, Nurmeksen, Nurmon ja Miehikkälän alttaritaulut. Kallion kirkon kastekappelissa Helsingissä on Hämäläisen maalama työ Ristiltäotto. Väinö Hämäläisen käsialaa on myös Rautalammin kirkon alttaritaulu, jota hän ei ehtinyt maalata valmiiksi ennen kuolemaansa 1940, mutta jonka maalasi loppuun hänen poikansa Lauri Hämäläinen vielä samana vuonna.

Väinö Hämäläinen. Kuva: Yksityiskokoelma

 

Tiesitkö? Hämäläisten perheessä oli kolme tytärtä, joista Armi avioitui kuuluisan säveltäjän Heikki Klemetin kanssa. Hämäläisten luona Rautalammilla kesäisin viihtyi myös Lauri Hämäläisen oppilas Oskar Merikanto.

 

Tiesitkö? Taiteilijana Väinö Hämäläinen oli varsin monipuolinen. Kerrotaan, että Väinö Hämäläinen on sanonut syntyneensä liian myöhään. Hän viittasi sillä kymmenen vuotta itseään vanhempiin kultakauden mestareihin Eero Järnefeltiin, Akseli Gallen-Kallelaan ja Pekka Haloseen, joiden varjosta Hämäläinen kärsi koko uransa ajan. Hänen taiteensa oli kuitenkin suosittua, helposti ymmärrettävää ja taiteellisesti sekä teknisesti korkeatasoista.

 

Väinö Hämäläinen maalaamassa Isokäyrän varrella kesällä 1911. Kuva: Yksityinen kokoelma. 

 

Väinö Hämäläinen, Ulpukkalampi Rautalammilla, 1931, öljy kankaalle, 99 x 72,5 cm. Rautalammin museo. Omistaja: Rautalammin Kulttuuriseura ry.

 

Väinö Hämäläinen asui Lallukan taiteilijakodissa elämänsä loppupuolella. Tämä kuva on tiettävästi viimeinen Hämäläisestä otettu valokuva. Kuva: Yksityiskokoelma.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Lohi, Jyrki, 2005. Väinö Hämäläinen, Taidemaalarin elämä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1032. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hämeenlinna.

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor