slideshow 1

Albert Gebhard 1869-1937

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tutustu taiteilijan teoksiin

Suomen taiteen kultakaudella vaikuttanut Albert Gebhard oli taidemaalari, mutta hän loisti myös kuvituksen saralla ja oli kekseliäs pilapiirtäjä. Gebhard oli myös pidetty opettaja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka rehtorina hän myös sittemmin toimi. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat muun muassa savolainen Juho Rissanen ja Gebhardin poikapuoli Väinö Hämäläinen. Gebhard oli mennyt naimisiin Väinö Hämäläisen Emma-äidin kanssa, kun tämän rautalampilaislähtöinen urkurimies Lauri Hämäläinen oli kuollut. Rautalammin museon kokoelmissa on Albert Gebhardin öljyvärimaalaus Knallipääherra vuodelta 1894.

 

Toholammilta taidetta opiskelemaan

Albert Gebhard syntyi Toholammilla 26.4.1869 metsänhoitaja Albert Fredrik Gebhardin ja Olivia Otteliana o.s. Öhbergin perheeseen. Jo pienestä pitäen piirtäminen kiinnosti Albertia. Nuoren Albertin tie veikin Helsinkiin Suomen Taideyhdstyksen piirustuskouluun, jossa hän aloitti taideopinnot vuonna 1887. Albert Gebhard menestyi opinnoissaan ja taiteessaan hyvin ja siitä rohkaistuneena jatkoi opintojaan Pariisissa Cormonin yksityisakatemiassa ja Académie Julianissa. Gebhard täydensi opintojaan myös Firenzessä.

 

Perhe

Albert Gebhardin ensimmäinen vaimo oli Emma Hämäläinen, Väinö Hämäläisen äiti ja urkuri Lauri Hämäläisen leski. Avioliitto vuonna 1891 teki vasta vähän yli 20-vuotiaasta Albert Gebhardista isäpuolen Väinö Hämäläiselle ja tämän kolmelle sisarukselle. Emma oli tuplasti Albertia vanhempi. Albert ja Emma saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa Johanneksen vuonna 1894. Johanneksestakin tuli sittemmin taiteilija. Vaikka perhe vietti muutamia kesiään edelleen Rautalammilla, jossa oli Hämäläisten perheen kesäpaikka, Emma lopulta vuonna 1897 myi Rautalammin Koskipään ja vierailut Rautalammille lähes loppuivat. Hurmaava Gebhard oli Emman jälkeen naimisissa vielä neljä kertaa, kahdesti saman naisen kanssa.

 

Taiteilija 

Albert Gebhardia pidetään Suomessa edelläkävijänä piirustuksen saralla ja hän loisti etenkin pilapiirtäjänä. Gebhard paneutui myös maalamiseen, jossa hän menestyi erinomaisesti. Taiteensa aiheet Gebhard löysi usein kansanelämän kuvauksesta ja myöhemmin urallaan hän maalasi muotokuvia. Albert Gebhardin tunnetuimpiin töihin kuuluva maalaus Tukinuittajat valmistui Pariisin maailmannäyttelyyn 1900. Tuolloin Gebhard myös avusti Akseli Gallen-Kallelaa Suomen paviljongin freskojen maalaamisessa. Suomen paviljonki ja sen freskot keräsivät näyttelyssä laajaa kansainvälistä huomiota ja kiitosta. Maailmannäyttelyn kunniaksi pystytetty Eiffel-torni herätti myös kiinnostusta.

 

Opettaja

Albert Gebhard toimi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajana ja vuodesta 1897 alkaen sen rehtorina. Opettajana Gebhard oli hyvin pidetty ja innostava. Gebhardin ystäväpiiri oli laaja ja siihen kuului monet oman aikansa tähdet, kuten muun muassa Eino Leino, Pekka Halonen ja Albert Edelfelt. Taiteenteon ja opettamisen ohella Gebhard vaikutti taide-elämässä ja hänen aloitteestaan perustettiin 1933 Suomen piirtäjäliitto, joka tunnetaan nykyisin nimellä Grafia ry.

Albert Gebhard maalaa ateljeessaan n. 1910. Kuva: yksityiskokoelma.

 

Tiesitkö? Hämäläisen-Gebhardin perhe vietti Rautalammilla kesiään. He oleskelivat muun muassa kesällä 1896 Sahalan kartanossa, jossa Gebhard opetti Väinö Hämäläistä ja Juho Rissasta taiteen saloihin. Rissanen oli tullut Rautalammille kuultuaan, että siellä oleili aivan oikea taiteilija. Rissasella ei ollut yhtään rahaa, mutta Gebhard oli ottanut hänet silti oppilaakseen ja antanut hänelle maalauskangasta ja värejä.

 

Tiesitkö? Albert Gebhard ja Viivi Paarmio -Vallgren tapasivat Pariisissa vuoden 1900 maailmannäyttelyn aikoihin ja he juhlivat yhdessä Floran päivää Eiffel- tornin ravintolassa, jossa pöytäseurueeseen kuului Gebhard, Viivi ja Viivin silloinen aviomies Werner Palander. Rautalammin taiteilijat olivat siis tekemisissä toistensa kanssa myös ulkomailla ollessaan.

 

Albert Gebhard, Knallipääherra, 1894, öljy kankaalle, 22 x 17,5 cm. Rautalammin museo.

Lähteet:

Tirranen, Hertta (toim.). 1955. Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen, elämäkertoja. WSOY, Porvoo/Helsinki.

Vallgren, Viivi, 1949. Sydämeni kirja. WSOY, Porvoo.

Lintukoto – Metsästä maailmalle. 2005. Kuopion taidemuseon julkaisuja 29. Kuopion taidemuseo, Kuopio.

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor