|
Kuvanveistäjä Arttu Halonen tunnettiin ennenkaikkea ammattitaitoisena taidevalajana. Hän perusti Suomen ensimmäisen ammattimaisen taidevalimon Lapinlahdelle. Arttu oli Eemil Halosen veli ja Pekka ja Antti Halosen serkku. Rautalammin museon kokoelmassa on Arttu Halosen pronssiveistos Ujo (1920).
Taidevalaja ja kuvanveistäjä Arttu Halonen seurasi veljensä Eemil Halosen viitoittamaa tietä taiteilijaksi. Kymmenen vuotta kuvanveistäjäveljeään nuorempi Arttu oli hyvin kiinnostunut veljensä opinnoista ja työstä. Arttu opiskeli Savonlinnan lähellä Itä-Suomen käsityökoulussa Vuohimäellä 1900-1901 koulun metallipuolella. Kun Tuusulan Halosenniemi oli rakenteilla 1901, oli Arttu siellä auttamassa veljensä Eemilin kanssa. Arttu valmisti Halosennimelle uuninluukut, joissa emakko imettää poikasiaan. Uuninluukut olivat valmistuttuaan esillä Eemil Halosen yksityisnäyttelyssä Ateneumissa 1908 ja Arttu sai niistä hyvät arvostelut.
Arttu Halonen opetteli taidevalajaksi Lapinlahdella Eemilin maatilalla 1900-luvun alussa. Eemil kannusti Arttua pronssin valamisen opetteluun, sillä tuohon aikaan taideteokset piti lähettää ulkomaille valettaviksi. Yrityksen ja erehdyksen kautta Arttu opetteli pronssivalua sisukaasti ja hänestä tulikin Suomen ensimmäinen ammattimainen taidevalaja.
Taideteolliseen keskuskouluun Helsinkiin Arttu Halonen pääsi 1907 ja opiskeli siellä vuoteen 1909 saakka. Näiden opintojen jälkeen hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, aluksi omin luvin ja salaa. Arttu sai kuitenkin virallisen oppilaspaikan taiteilija Väinö Blomstedin avustuksella ja opiskeli taideyhdistyksen koulussa 1909-1910. Opintomatkoja Arttu Halonen teki Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Ulkomailla hän kehitti taidevalajan ammattitaitoaan.
Sodan 1918 jälkeen Arttu Halonen pystyi keskittymään taidevalajan työhönsä ja Lapinlahden kirkonkylälle junaradan läheisyyteen syntyi A. Halosen valimo – Suomen ensimmäinen taidevalimoyritys. Artun ”pajassa”, niinkuin vaatimaton taiteilija yritystään kutsui, valmistui muun muassa Jussi Mäntysen Hirvi (1928) ja Helsingin keskustan maamerkki, Kolmen sepän patsas (1932), jonka on suunnitellut Felix Nylund. Arttu valoi tietenkin myös veljensä Eemilin töitä. Artun asiakkaiksi tulivat pikkuhiljaa lähestulkoon kaikki Suomen kuvanveistäjät.
Taidevalajan työ vei Artun enimmän ajan ja hänen oma taiteellinen tuotantonsa käsittää noin 100 pienoisveistosta. Näissä on nähtävissä taiteilijan herkkä ja huumorintajuinen ote. Arttu Halosen ainoa julkinen veistos on Lapinlahden Sankaripatsas vuodelta 1920. |
Arttu Halonen ja Ujo sekä Sinetinpäänainen. Rautalammin museon kokoelmaan kuuluu kuvassa vasemmalla olevan veistoksen pronssiversio Ujo vuodelta 1920. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Tiesitkö? Artun taidevalimon lähellä olleen junaradan ansiosta suuretkin työt oli helppo kuljettaa Lapinlahdelta kohteisiinsa. Tosin Jussi Mäntysen Hirvi ei mahtunutkaan rautatiesiltojen ali, vaan jo Kallan silloilla sen sarvia jouduttiin sahaamaan lyhyemmiksi. Palat liitettiin takaisin teokseen myöhemmin.
Lähteet: Kettunen, Minna. 2001. Halosen taiteilijasuku. Tammi. Halosten museosäätiö 35 -vuotta. 2006. Halosten museosäätiön julkaisuja 2/2006, Lapinlahden taidemuseo. |
