slideshow 1

Antti Lindeblom 1880-1954

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Tutustu taiteilijan teoksiin

Antti Lindeblom oli kotoisin Rautalammilta ja hänet tunnettiin niin kuvataiteenopettajana kuin taiteilijana. Lindeblom oli erityisesti taitava muotokuvamaalari. Lindeblomin käsialaa ovat Rautalammin museon kokoelmassa olevat Rautalampilainen tyttö L.P. (Liisa Peura) vuodelta 1906 ja Kauppaneuvoksetar Aina Peuran muotokuva.

 

Kruununvoudin perhe

Taiteilija Antti eli Anders Edvard Lindeblom, syntyi Rautalammilla 1880 kruununvouti Johan Edvard Lindeblomin ja Johanna Mathilda o.s. Wesslinin perheeseen. Antilla oli kahdeksan sisarusta, neljä veljeä ja neljä sisarta, joista yksi tosin menehtyi jo nelivuotiaana. Lapsuudenkodissaan Lassilan kartanossa Antti Lindeblom sai kasvaa kauneuden keskellä, sillä hänen äitinsä oli taiteellinen ja taitava käsitöiden tekijä. Antin veli Kalle Lindeblom oli innokas näyttelijä ja ohjasi vuoden 1910 tienoilla näytelmän Prinsessa Ruusunen, jossa näytteli Rautalammin herrasväkeä, muun muassa Aina Peura. Antti veljineen harrasti musiikkia ja soitti viulua veljesten perhekvartetissa. Antin veljet olivat innokkaita metsästämään ja kalastamaan, mutta Antin harrastuksiin nämä eivät kuuluneet.

 

"Topeliuksen Prinsessa Ruususen esittäjät Rautalammilla n. v. 1910 paikkeilla. Kuninkaana August Jalkanen, Ohjaaja Kalle Lindeblom. Rouva Peura "Rooman ruhtinattarena" vihkipuvussaan, johon edessä olevat keltaiset listat lisätty myöhemmin. Kuningattarena Aino Hytönen." Kuva: Rautalammin museon kuva-arkisto.

 

Opintiellä

Antti Lindeblom opiskeli Kuopion lyseossa 1800-luvun lopulla ja valmistui ylioppilaaksi muiden veljiensä tavoin. Opiskeluaikana veljekset saivat fennomaanisia vaikutteita. Tämän suomenmielisyyden myötä kaksikielisessä perheessä alettiin käyttää etunimistä suomalaisia versioita ja osa Antin sisaruksista vaihtoi sukunimensä suomalaisittain Kalajaksi vuonna 1906 alkaen. Tämän nimen valintaan lienee vaikuttanut veljesten eräharrastus Kalajanvuoren maisemissa. Antti kuitenkin säilyi Lindeblomina, kuten muutkin perheen naimattomat sisarukset. Antti Lindeblom oli myös viimeinen tuon sukunimen kantaja Suomessa.

 

Piirustuksenopettajaksi

Antti Lindeblom suoritti taideopintoja Suomen Taideyhdistyksen piirustukoulussa 1900-luvun alussa ja valmistui piirustuksenopettajaksi. Lindeblom toimi piirustuksenopettajana Helsingin Suomalaisessa Reaalilyseossa. Hän toimi myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. Opettajan työ vei Antti Lindeblomin aikaa niin paljon, että hän ei voinut ryhtyä vapaaksi taiteilijaksi. Kruununvoudin kotoa saatu kasvatus säntilliseen elämään saattoi myös vaikuttaa uravalintaan.

 

Taiteilijana

Taiteilijana Antti Lindeblom maalasi pääasiassa muotokuvia. Hänen tuotannossaan on useita Helsingin yliopiston professorien muotokuvia, joukossa muun muassa Suomen Metsästäjäliiton perustajiin lukeutuva Kalle Rikala (1875-1957) ja tunnettu teologi Antti Pietilä (1872-1932).  Suomen Kansallisoopperan Alminsalin lämpiössä on Lindeblomin maalaamat muotokuvat, joissa ovat kuvattuina kuuluisat suomalaiset oopperalaulajattaret Emmy Achté (1850-1924) ja Alma Fohström (1856-1936). Emmy Achté oli oopperalaulaja Aino Acktén (1876-1944) äiti. Muotokuvien ohella Lindeblom maalasi maisemia.

 

Antti Lindeblom asui Helsingissä Kansakoulukadulla ja hänen asuntonsa oli kalustettu komein huonekaluin. Seinillä oli taiteilijatovereiden töitä, joita virkatyössä olevalla Lindeblomilla oli varaa hankkia. Antti Lindeblomin kerrotaan olleen puhelias ja viihdyttävä mies. Hänen tarinoistaan saivat nauttia veljien lapset hänen ollessaan vierailulla veljensä Hugo Alfred Kalajan perheen luona Ikaalisten pappilassa. Ikaalisissa Lindeblom vietti myös pidempiä aikoja sotien aikaan pommituksilta paossa.

Antti Lindeblom. Kuva: Yksityiskokoelma.

 

Tiesitkö? Antti Lindeblomilla oli Helsingissä asuessaan lemmikkinä papukaija. Erään kerran sota-ajan pommitusten aikaan papukaija oli päässyt karkuun. Tarinan mukaan pääkaupungin päivälehdessä oli ollut uutinen tapauksesta, sillä Lindeblomin papukaija osasi puhua ja oli sortuneilla raunioilla huudellut ”Saatanan Molotov!”.
 
 
Antti Lindeblom, Rautalampilainen tyttö L.P. (Liisa Peura), 1906, öljy kankaalle, 57 x 40,5 cm. Rautalammin museo.
 
Antti Lindeblom, Kauppaneuvoksetar Aina Peuran muotokuva, 1951, öljy kankaalle, 75 x 54 cm. Rautalammin museo.
 
 
 
 
 
 
 
 
Lähteet:
 
Heiskanen, Marianna. 1985. Rautalammin museo- ja kotiseututyön vaiheita. Rautalammin kirja. toim. Kukkonen, Jukka. Karisto Oy, Hämeenlinna.
 
Moisio, Heini. 1985. Säätyläistön elämänpiiri 1800-luvun lopun Rautalammilla. Rautalammin kirja. toim. Kukkonen, Jukka. Karisto Oy, Hämeenlinna.
 
Terttu-Elina Kalajan haastattelut 23.2.2014.
 
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=24558 (viitattu 23.2.2014)
 

 

TEKSTIT: 
Matleena Vepsäläinen
TOTEUTUS:
Webhotelli Netsor